REITIT - Hanko Rental Bike - pyörävuokraamo

HANKOa voisi luonnehtia pyöräilyn pääkaupungiksi. Lähes jokaiselta Hankolaiselta löytyy pyörä tai jopa useampi. Kesäaikaan katukuvassa tapaa nähdä paljon Jopo -mallisia pyöriä, mitä myös Hangossa valmistetaan paikallisella Helkaman pyörätehtaalla. Pyörällä hurauttaa Hangossa kätevästi kattavien asfaltoitujen pyöräteiden kautta nopeasti paikasta toiseen.

Asvaltoitujen pyöräteiden ulkopuolelta löytyy toinen toistaan upeampia polkuja. Hangon kuivan mäntykangasmaaston ja vähäisten korkeuserojen vuoksi Hangon polut sopivat kaikentasoisille kuskeille. Useimmilla poluilla pärjää hyvin ilman erillistä jousitusta. Paikoitellen mäntykangas voi vaihtua hiekaksi ja tämän vuoksi Fatbike eli läskipyörä on oiva valinta Hangon maastoon.

Hangon maastossa on vaikea eksyä, koska Hankoniemi ympäröi meri ja niemi on suhteellisen kapea sekä sitä halkoo rautatie. Rautatien pohjoispuolella kulkee Valtatie 25 ja eteläpuolella Täktomintie/Tvärminnentie. Tämän lisäksi näiden välissä kulkee erilaisia pienempiä väyliä.

Vuokraamomme sijaitsee kätevästi Hangon kaupungin laitamille, mistä pääsee kätevästi kaupunkialueella oleville maisemareiteille. Osa näistä reiteistä kulkee metsässä ja poluilla, mutta osan matkaa joutuu ajamaan pyöräteitä pitkin.

Parhaat maastoajoon soveltuvat polut löytyvät molemmin puolin valtatietä 25, kun suunnataan Hangosta poispäin kohti Raaseporia. Suurinta osaa poluista on lumisen kauden ulkopuolella hyvin helppoa seurata.

Alla hieman poimintoja Hangon eri reiteistä sekä nähtävyyksistä.

Märsan

Vuokraamolta itään päin eli Hangon kantakaupungin alueelle lähdettäessä löytyy valtavat määrät helppoa polkua. Erityisesti ns. Märsanin metsästä löytyy eri levyisiä polkuja moneen makuun. Märsanin alue rajautuu kätevästi Valtatien 25, Hangonkyläntien ja vanhan käytöstä poistetun junaraiteen muodostamaan alueeseen. Huomioitavaa on, että tällä alueella liikkuu paljon koiran ulkoiluttajia. Alueelta löytyy niin maisemareittiä merenrantaa seuraten, kuin metsäreittiäkin. Hangon maastoreitistöä parhaimmillaan!

Alueelta löytyy myös teknisempää kalliopolkua Lillmärsanin ja nosturitehtaan väliseltä alueelta. Tältä alueelta löytyy paljon erilaisia kalliopolkuja. Huomiothan, että alueelta löytyy pururata, minkä ympäristössä on myös frisbeegolf -rata.

Helpoimmat polut löytyvät Valtatie 25:n, Aarne Karjalaisen tien, Lähteentien ja vanhan junaradan sisään muodostuvalta alueelta. Täällä sijaitsee myös kartingrata, mistä käsin toimii myös pyörävuokraamo.

Hautausmaan alue

Junaradan eteläpuolelta löytyy valtavasti helppoa polkua asuinalueen ympäristössä. Vuokraamosta lähdettäessä suunnista Hemming Elfvingin tielle, mistä jatka matkaa hautausmaan ulkopuolella kulkeville poluille. Suunta hautausmaalta kannattaa ottaa Täktomintien eteläpuolelle olevalle metsäalueelle, mistä uusi suunta kohti Rajatietä ja sen itäpuolella kulkevaa Metsäaluetta. Mikäli merimaiset kiinnostavat ja alla on fatbike, niin eteläpuolta löytyviä rantoja pitkin voi pyöräillä helposti aina Appelgreenintielle saakka eksymättä. Matka kannattaa tällöin aloittaa Stenuddenilta, mikä on helppojen polkujen päässä.

Hautausmaan ja Hemming Elfvingin tien itäpuolelta löytyvää Stormossenin aluetta kannattaa välttää. Täällä vähäinen määrä polkuja ja maasto voi olla paikoin suota.

Silversand - Santala

Valtatien 25 molemmin puolin kulkee vaikeustasoltaan vaihtelavaa polkua tien molemmin puolin. Eteläpuolta seuraamalla löytyy hieman teknisempää maastoa metsän keskeltä. Siriuksenkadun jälkeiseltä metsäreitiltä voi bongata erikoisen maamerkin, mikä on valtava yksinäinen siirtolohkare eli iso kivi keskellä metsää. Kivessä on useita pieniä kraatereita, mitkä ovat eräänlaisia minikokoisia hiidenkirnuja.

Valtatien pohjoispuolelta löytyy valtavasti vaikeustasoltaan vaihtelevaa polkua. Teknisesti vaativaa kalliomaastoa löytyy Lågbodauddenin ja Furunäsin väliseltä Peikonpolulta. Furunäsin laavulla voi pysähtyä ihailemaan merimaisemaa metsän siimeksestä. Dynamiittitien ja Valtatie 25:n väliltä löytyy, niin latupohjaa, kuin tuoretta teknisempää polkua. Näitä voi seurata aina Valtatie 25:n halkovaa dynamiittitehtaan junaraiteeseen saakka, missä poluilta joutuu hetkeksi siirtymään pois.

Santala - Krogars

Santalan harjulta löytyy varmasti Hangon hauskimmat polut, mikäli tykkää vähän haastavemmasta maastosta. Valtatie 25:n ylittävän junaraiteen jälkeen kannattaa suunta ottaa pyörätieltä mahdollisimman nopeasti metsään. Alueelta löytyy entinen dynamiittitehtaan koeräjäytysluola, mistä on muodostunut lumien sulamisaikaan eräänlainen nähtävyys, kun luolan katosta tippuva vesi jäätyy luolan varjossa tehden peikkomaisia jääveistoksia.

Santalan parasta antia on Santalan Kartanontien ja Valtatie 25: välissä oleva harju, missä kulkee mm. noin 3 kilometriä aika helposti seurattava, mutta paikoitellen haastava reitti (Trailmap linkki). Tämä reitti myötäilee tuulimyllyjä osan matkaa ja jatkuu kiertäen Santalan hiekkakuoppaa. Eri polkuja seuraamalla pääsee aina lähes Santalan Kartanontien loppuun saakka. Yksi hyvä vaihtoehto on tässä: Tämä reitti on ajoittain hieman hankala seurattava.

Santalan Kartanontien päähän päästyäsi on oikeastaan kolme erilaista vaihtoehtoa jatkaa matkaa: suunnata kohti Lappohjaa, palata Hankoon tai kiertää Syndalenin ampuma-alue asfalttitietä pitkin jatkaen kohti Hankoa Täktomin kautta.

Tvärminne

Tvärminne ei tarjoa huikeita elämyksiä polkujen muodossa, koska alueella on Syndalenin ampuma-alue. Kyseinen ampuma-alue ja Tvärminnen suojeltu dyynialue luontopolkuineen pakottaa maastopyöräilijän asfaltille. Hyvä pysähdyspaikka löytyy Ruukintien päästä, mistä löytyy Hangon kaupungin rakentama taukopaikka merimaisemalla.

Toinen Tvärminnen luontokohde löytyy Högholmenilta, minne ei myöskään ole pyörällä mitään asiaa. Högholmenin luontopolku päättyy kallion päällä olevalle näköalapaikalle, mistä avautuvat upeat merimaisemat.

Tvärminnessä maastossa pyöräily rajoittuu käytännössä sotien aikaiseen Raidetykki ratapohjaan, mikä kulkee viistäen ampuma-alueen reunaa ja jatkuu aina Hankoon asti. Valitettavasti osa ratapohjasta on jäänyt ajan saatossa asutuksen ja kasvillisuuden alle, mutta raidepohja on kuitenkin osittain seurattivssa myös pyörällä. Tässä noin 6 kilometrin pituinen osittain vanhalla Raidetykin pohjalla kulkeva reitti.